Lobbaajien peruskirja

Yhdysvaltojen hallitus ja Euroopan komissio

Osana transatlanttista kauppa- ja investointisopimusta (TTIP)

Täten juhlallisesti sitoutuu myöntämään teollisuuden lobbaajille seuraavat valtuudet rajoittaa demokraattista päätöksentekoa nyt ja tulevaisuudessa:

[DE] [EN] [FR] [IT] [ES] [PT] [TR]

*Yritykset voivat laillisesti kyseenalaistaa minkä tahansa demokraattisesti valittujen hallitusten tekemän tai suunniteleman päätöksen. (lisätietoja)

Tällä hetkellä EU:n ja USA:n kansalaiset ja yritykset voivat haastaa hallituksensa paikalliseen oikeuteen. Kuitenkin, jos EU:n nyt valmistellut esitykset hyväksytään, TTIP tulee sisältämään lausekkeita sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisumenettelystä (ISDS). Nämä lausekkeet antavat ulkomaisille sijoittajille (ylikansallisille yhtiöille) erityisoikeudeuksia, joita kansalaisilla ei ole.

EU ja USA luovuttavat nämä oikeudet yrityksille, täysin tietoisina siitä, että tuomioistuinten ISDS-tulkinnat muuttuvat jatkuvasti vapaammiksi. Ne sisältävät nyt jopa oletetut tulevaisuuden voitot. ISDS antaa ylikansallisille yhtiöille oikeuden haastaa valtio erityiseen tuomioistuimeen (jotka ovat kansallisten oikeuslaitosten ulkopuolella) jos lakimuutokset mahdollisesti johtavat oletettua pienempiin voittoihin. Ylikansalliset yhtiöt voivat käyttää ISDS:a kyseenalaistaakseen ympäristönsuojelulakeja, terveydenhuoltopolitiikkaa, yksityisyydensuojakäytäntöjä ja tekijänoikeus- sekä patenttilainsäädännön uudistuksia.

Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston tavoitteena ovat laajat ja yleisluontoiset suojaukset transatlanttisiin kauppa- ja investointisopimuksiin (TTIP tai TAFTA): "Sopimuksen sijoitussuojaa koskevan kappalen tulisi kattaa laajasti sijoittajia ja heidän sijoutuksiaan, immateriaalioikeudet mukaanlukien, riippumatta siitä onko sijoitus tehty ennen sopimuksen voimaantuloa vai sen jälkeen." (Eurooppa-neuvosto, 2013)(.doc-tiedosto) Tällaisten suojausten sisällyttämisellä EU:n ja USA:n väliseen sopimukseen ei ole laillisia, taloudellisia eikä hallinnollisia perusteita.

*Yritysten ei tarvitse huolehtia instituutionaalisista takeista riippumattomuuteen. (lisätietoja)

Ylikansallisten yhtiöiden ei enää tarvitse käyttää paikallista oikeuslaitosta, vaan ne voivat käyttää välimiesoikeutta. Yrityksillä on 50% vaikutusvalta tuomioistuinten kokoonpanoon. Ne voivat nimetä yhden kolmesta välimiehestä, ja kaksi välimiestä päättävät yhdessä kolmannen nimeämisestä. Välimiehillä on runsaasti valtaa, joka ei ole sidottu tavanomaisiin instituutionaalisiin takeisiin riippumattomuudesta: virassapysymisoikeuteen, kieltoihin ulkopuolisista korvauksista välimiehelle, sekä välimiesten neutraaliin nimittämiseen. Välimiesten päiväkorvaus on vähintään 3000 US dollaria. Tämä luo vääristyineitä kannustimia: hyväksyä vähäpätöisiä oikeustapauksia, antaa niiden pitkittyä, antaa ainoan osapuolen joka voi luoda uusia oikeustapauksia voittaa edistääkseen uusien tapausten syntymistä, mielistellä virkamiehiä jotka ovat vastuussa välimiesten nimittämisestä. Välimiesten nimitys ei ole neutraalia, ja se antaa USA:lle epäoikeudenmukaisen etulyöntiaseman. USA ei ole koskaan hävinnyt ISDS-oikeustapausta. Tuomioistuimet ovat paikallisen oikeuslaitoksen ulko- ja yläpuolella, ja ne tekevät sijoitussuojaa koskevat lopulliset päätökset.

*Yrityksillä tulee olla oikeus vaatia täysiä vahingonkorvauksia, jotka sisältävät sekä voitot että niiden korot. Tällaisten korvausten uhkalla on pelotevaikutus säännösten laatimiseen. (lisätietoja)

Kansainvälisessä välimiesoikeudessa korvausvaatimukset ovat korkeita. Esimerkiksi Japanin ydinkatastrofin jälkeen Saksan hallitus päätti kahden ydinreaktorin pysäyttämisestä. Ruotsalainen yritys Vattenfall vaatii nyt 3.7 miljoonaa euroa ISDS:n kautta.
ISDS:n uhkalla on pelotevaikutus. "Se on siinä mielessä lobbauskeino, että yritys voi ilmoittaa 'Ok, jos teette näin, niin me haastamme teidät oikeuteen ja vaadimme korvauksia.' Joissain tapauksissa se vaikuttaa tehtäviin päätöksiin", kommentoi Peter Kirby Fasken Martineau -lakifirmasta sijoittajien oikeuksia vapaakauppasopimuksissa.

*Tuomioistuimet voivat käyttää välimiehiä (eli "tuomareita"), jotka myös työskentelevät yrityksille, jotka ovat osallisina käsiteltävissä tapauksissa. (lisätietoja)

ISDS:lla ei ole tavanomaisia instituutionaalisia takeita riippumattomuudesta, joka luo vääristyineitä kannustimia ja antaa USA:lle epäoikeudenmukaista etua. Ei olekaan yllätys, että kansainvälinen välimiesoikes on täynnä eturistiriitoja. Euroopan komissiolla ei ole halua ratkaista systeemisiä heikkouksia, vaan sen tavoitteena on ainoastaan määritellä ohjesäännöt joskus tulevaisuudessa – jos muut osapuolet ovat edelleen samalla kannalla.

*Yriksillä tulee olla oikeus vaatia korkeita oikeudenkäyntikuluja veronmaksajilta, kun heidän oikeustapauksensa ovat voittoisia. (lisätietoja)

ISDS:n keskimääräiset oikeudenkäyntikulut ovat yli 8 miljoonaa US dollaria, ja ylittävät joissain tapauksissa 30 miljoonaa US dollaria; ne voittavat aina. Bulgarian täytyi maksaa 6,243,357 US dollaria voitettuaan oikeustapauksen, joka koski erään yrityksen väitettyä vilpillistä toimintaa, ja yritys haastoi valtion oikeuteen (Plama Consortium vs Bulgaria). Euroopan komissio ehdottaa nyt, että tuomioistuimen tulisi määrätä kulut tapauksen riitauttaneen ja sen hävinneen osapuolen maksettavaksi, mutta tuomioistuin voi poiketa tästä säännöstä "poikkeuksellisissa olosuhteissa".


*Yritykset voivat haastaa oikeuteen - tai lisätä lobbausvoimaansa uhkaamalla oikeuteen haastamisella - demokraattisesti valitut hallituksemme, mikäli lainsäädäntö joka uhkaa tai näyttää mahdollisesti uhkaavan yritysten odotuksia niiden hallussa olevien tietojen, osakkeiden, voittojen, voittomarginaalin, tavaramerkkien, patenttien, tekijänoikeuksien tai muun koetun varallisuuden osalta. (lisätietoja)

Kuten yllä mainitsimme, Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston tavoitteena ovat laajat ja yleisluontoiset suojaukset USA:n kanssa tehtäviin vapaakauppasopimuksiin, mukaanlukien immateriaalioikeudet.
Kanada teki vähäisiä muutoksia patenttijärjestelmäänsä varmistaakseen lääkkeiden paremman saatavuuden. Hyvitykseksi uudistuksesta johtuvista mahdollisesti alenevista voitoista, amerikkalainen lääkeyhtiö Eli Lilly vaatii nyt 500 miljoonan dollarin korvauksia ISDS-tuomioistuimessa.

*Yritykset voivat haastaa oikeuteen demokraattisesti valitut hallituksemme menetetyistä voitoista, jotka johtuvat kansallisten tuomioistuinten demokraattisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti määräämistä laillisista rangaistuksista. Vastaavia oikeuksia ei myönnetä, eikä tulla myöntämään, kansalaisille. (lisätietoja)

ISDS lausekkeet antavat ylikansallisille yhtiöille oikeuksia, jotka ovat paikallisten suojausten yläpuolella. Ecuadorilainen tuomioistuin määräsi Chevronin maksamaan 18 miljardia US dollaria öljynporauksen saastuttamien alueiden puhditamiseksi Amazonin sademetsissä. Chevron kiistää päätöksen ISDS:n kautta.

*Yritykset voivat myydä oikeustapauksensa pääomasijoitusrahastoille, huolimatta siitä, että se kasvattaa hallituksiamme vastaan nostettavien spekulatiivisten ja perusteettomien tapauksien määrää. (lisätietoja)

Lue CEO ja TNI, 2012, kappale 5, Epäoikeudenmukaisuuden spekulointia: Riitautettujen sijoitusten kolmansien osapuolien rahoitus (englanniksi).

*Tuomioistuimet voivat kumota ylimpien oikeusasteiden päätökset. (lisätietoja)

Tuomioistuimet ovat paikallisten oikeuslaitosten ulkopuolella, ja yläpuolella ylimpiä oikeusasteitamme, joiden työnä on puolustaa itsenäisten valtioidemme perustavanlaatuisia säännöksiä. Australia otti käyttöön varoitukset savukepakkauksissa. Tupakkayhtiö Philip Morris väitti, että heidän tuotemerkkinsä arvo laski tämän seurauksena, ja haastoi Australian paikalliseen oikeuteen. Philip Morris hävisi tapaukset paikallisessa oikeudessa ja aloitti vetoamisen ISDS-tuomioistuimeen. ISDS-tuomiostuimet voivat myös ottaa käsiteltäväkseen tapauksia, joista Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt päätöksen.

*Yritykset voivat käyttää ISDS:ta ikuisesti. (lisätietoja)

Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston tavoitteena on sisällyttää ISDS:n vapaakauppasopimuksiin, joita on lähes mahdotonta kumota. Tämä luo loukkutilanteen.

*Hallitukset sitoutuvat täten myöntämään teollisuudelle ennakkotapauksia tälle peruskirjalle myös muissa hallistusten välisissä sopimuksissa. (lisätietoja)

Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto haluavat sisällyttää ISDS:n kaikkiin tuleviin vapaakauppa- ja sijoitussopimuksiin.

EU-jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet kahdenkeskeisiä sijoitussopimuksia, jotka sisälsivät ISDS lausekkeita, mutta Lissabonin sopimuksen jälkeen EU:n toimivalta kasvoi. Tästä eteenpäin Euroopan komissio neuvottelee sopimukset ja Euroopan parlamentilla sekä jäsenvaltioilla on veto-oikeus. Euroopan parlamentti suhtautuu kriittisesti ISDS:aan. Koska Euroopan parlamentti on nyt osallisena päätöksenteossa, meillä on ainutlaatuinen tilaisuus uudistaa sijoittajansuojaa.

USA on allekirjoittanut monia sopimuksia, jotka sisältävät ISDS lausekkeita. Sen tavoitteena on myös sisällyttää sijoittajansuoja Trans-Pacific Partnership Agreement (TPP) -sopimukseen, jonka neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.

Euroopan komissio tukee ajatusta, vaikka ISDS ei sisällä tavanomaisia institutionaalisia takeita riippumattomuudesta, se luo vääristyineitä kannustimia ja antaa USA:lle epäoikeudenmukaisen etulyöntiaseman. USA ei ole koskaan hävinnyt ISDS-oikeustapausta - Euroopan komissio edistää ennemmin amerikkalaisten yritysten, kuin kansalaistensa ja eurooppalaisten yritysten etua!

Lisätietoa ylläkuvattujen ongelmien laajuudesta ja kasvusta Yhdistyneiden Kansakuntien 10 huhtikuuta 2013 järjestetyn kauppa-ja kehityskonferenssin tiedotteesta "Kansainvälisten riitautettujen tapausten määrä nousi rajusti vuonna 2012" (englanniksi)

Tämän dokumentin laati European Digital Rights, yhteistyössä Transnational Institute:n kanssa